Timo Heikkila Kohtuus kaikessa

Brysselin pitsiä

En voi olla ihmettelemättä, miten me kollektiivisesti vaivumme järkytykseen ja mietimme yhteistä surua, vastuuta ja omaa selviytymisstrategiaamme Brysselin iskujen jälkeen. Mielestäni pitäisi nähdä jotain kohtuullisuutta tilanteessa. Miksi olemme loputtoman järkyttyneitä kaikesta, jos ja kun esimerkiksi Brysselin lentokentällä 3 onnetonta tunaria saa kolmella pommilla ja ainakin yhdellä rynnäkkökiväärillä (vain) 14 kuollutta, niin (anteeksi), so what? Kun peilaa tilannetta suomalaisena vaikkapa Eurooppaan, niin mitä se merkitsee 550 miljoonan joukosta jos jotkut kahjut onnistuvat tappamaan jonkun. Oma riskimme joutua moisen kohteeksi on tietysti mahdollinen, mutta käytännössä olematon. Maailmassa, kuten omassa maassammekin on ja olisi paljon tärkeämpiä ja riskaalimbeja asioita surettavaksi, suunniteltavaksi, hoidettavaksi.  Ymmärtäisin nykyisen kaltaisen Euroopan hädän jos joku olisi taktisella ydinaseella tuhonnut jostain suurkaupungista muutaman korttelin ja satatuhatta kuollutta, ja jos he sitten uhkaisivat toisella hallussaan olevalla pommilla jotain muuta kohdetta. Mutta tällainen, todella surkimusten toheltaminen, niin todellisen uhkan sijasta ongelma tulee kaikkien jälkireaktiosta, eli taloudellisesti ja hallinnollisesti muutama tonttu saa kaiken sekaisin. Uskoisin sen juuri myös kannustavan uskonsotureita. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Ollaan olevinaan kauhean järkyttyneitä kun itse syyhyn ei haluta puuttua. Ei haluta edes ajatella minkälaisia kauheuksia voi tapahtua kun ne "3 onnetonta tunaria" saavat riittävän suuren näkyvyyden ja seuraajat oppivat käyttämään niitä "taktisia ydinaseita". Silloin ei pelkkä puhuminen enää riitä vaan täytyy toimia vaikkei se ehkä kaikkien mielestä menekään sivistyneesti ja steriilisti.
On mukavampaa kauhistua näistä pienemmistä jutuista kuin ajatella mihin tämä voi johtaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen
Petteri Hiienkoski

Tärkeä näkökulma! Olen samaa mieltä, että isku kannattaa asettaa mittasuhteisiinsa ja välttää antamasta sille sitä merkitystä, joka palvelee terroristien tarkoitusperiä.

Toisaalta meidän ei mielestäni tulisi kuitenkaan suhtautua pienimuotoisiinkaan terroritekoihin ikään kuin antaisimme niiden kuulua arkipäiväämme. Niillä on näet taipumuksena kasvaa kuin syöpä. Sen takia pidän välttämättömänä että terrorismia yritetään torjua ja ennen muuta sen syihin puuttumalla.

Tiivistin oman analyysini kehityksestä artikkeliin "Brysselin terrori-iskujen syyt ja keinot terrorismin torjuntaan".
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Toimituksen poiminnat